Tummia helmiä

Kameran akku on taas täydessä latingissa. Olen labratorioassistenttina yhdellä yliopiston biologian kurssilla, ja siellä oli kurssikäytössä kamera, jonka laturiin oma akkuni passasi. Lainasin sitä vaivihkaa eilisen kurssikerran ajan, hehe. Huono puoli tässä on se, että minulla ei vieläkään ole omaa laturia.

Tällä kertaa kuvauksen kohteeksi pääsi kauan sitten tummista makeanveden helmistä ja hopeasta rakentamani rannekoru. Ensimmäisessä kuvassa näyn kuvanneen oman varjoni hienosti käsivarteni päälle, mutta eiköhän tuosta selvän saa. Verikin on näemmä paennut peukalosta - oli hieman hankala asento kuvata.

 

















Korussa on kahdenkokoisia helmiä, ja lukossa riipuksena helmien lisäksi kimalteleva kirppikseltä löydetty muovipallura, joka sopii värinsä puolesta koruun kuin nappi otsaan. Koru on kieputeltu hopeaan yhdeksi pitkäksi pötköksi, ja se kiepautetaan ranteeseen kaksinkerroin. 

 

Muistaakseni taisin aloittaa tämän kaulakoruna, mutta helmet loppuivat kesken ja siitä tuli rannekoru. Olen iloinen että näin kävi, sillä tämä on todella kivannäköinen ja kestävä rannekorumalli.

Ensi kertaan!

N