Ostin lankakaupasta luomumerinovillalankaa monta kerää ja tein niistä pipon poikineen. Olen aina virkannut pipot vain kiinteillä silmukoilla, mutta nyt kokeilin pylväitä - paluuta entiseen ei ole. Jälki on mukavaa, ja pipo joustavampi ja mukautuvampi kuin kiinteillä silmukolla.
Nämä pipot on tehty kiinteillä silmukoilla (vähän muunnellen). Varsinkin tuo kokovihreä on melko tönkkö, kun siinä on virkattu aina edellisen kerroksen silmukka kokonaan; raidallisessa pipossa vain silmukan takareuna.
Tämä taas on tehty kiinteitä ja pylväskerroksia vaihdellen
Ja viimeisin pelkillä pylväillä (tää on mun lemppari)
Tein myös sukat. Samasta langasta (7-velj. jättiraita) on tuloillaan myös pipo. :)
Pipot saa nyt oottaa vielä; tässä muutamat simppelit korvikset.
Hennon vihreät prasioliittipisarat
Ihanat helmet; ja huomaa myös hieno spiraali jonka tein :)
Hienot helmiäismöykylät
Aivan ihastuttavat vaaleanpunertavat pikkupisarat; noita oli yhteensä kymmenkunta, mutta ainoastaan kahdesta mahtui puolen millin hopealanka läpi! Onneksi kuitenkin mahtui edes niistä, sillä muuten olisi jäänyt korvikset tekemättä.. Täytyy tilata jostain vähän ohuempaa lankaa.
Tein miehenpuolikkaalle luotolaispaidan ohjetta mukaillen villapuseron keväällä. Paita on musta, eikä siinä ole luotolaiselle tunnusomaista kuviota rinnassa, eivätkä myöskään hihat ole aivan niin pussukat kuin "oikeassa" paidassa, mutta näin toivottiin, ja hyvin istuu. Eilen sain räpsittyä paidasta pari kuvaa; tässä tulos.
Tämä talven alku on sujunut neulomisen merkeissä ja olen saanut aikaan jo vaikka mitä. Sukkia on syntynyt roppakaupalla ja sanotaanko ettei pipoista ole pulaa vähään aikaan.. Mutta niistä ensi kerralla!
Nyt meillä on vihdoinkin netti, eikä siinä kestänytkään kuin kolme viikkoa, kiitos DNA:n "palveluiden"... Olen niin iloinen kun laitoin langattoman modeemin äsken seinään ja netti aukesi heti ensi yrittämällä :))
Korujen pariin siis. Voisin esitellä muutaman rannekorun tänään.
Tämä koru onnistui mielestäni tosi hyvin. Tummanpunaiset granaatit ja hopea sopivat hyvin yhteen, niin kuin mahtava salpa ja kiemurakuvioinen hopeanappikin.
Löysin laatikon pohjalta keskeneräisen rannekorun, ja viimeistelin sen: punaruskeita, kirpparilta löytämiäni kiviä ja koruun hienosti sopiva hopealukko.
Tässä vielä hienoja mustavalkoraidallisia akaatteja.
Tosi mukavaa taas pitkästä aikaa kirjoitella tänne. Pian taas nähdään!!