Mieli maassa

Nyt on hieman surullinen olo. Otimme Rusina-marsullemme pienenpienen kaverin, Pirpanan, muutama viikko sitten. Pirpana-parka ei kuitenkaan kauaa elänyt; alle kaksikuisena loppui pienen, rohkean marsun elämä. Harmittaa ihan suunnattomasti, Pirpana oli mainio otus, pieni, pörröinen, kovaääninen, seurallinen - enkä ole koskaan nähnyt mitään niin pyöreää. Tässä Pirpana salaatin kimpussa.











Voi meidän pientä.


Olen kaikesta huolimatta neulonut viime aikoina aika paljon. Tässä muutama myssy (lanka Novitan Rose Mohair)...





















...joita seuraa pari säärystintä (pörrölanka äitin jäämistöä, oikeanpuoleisten lanka kirppikseltä, joka on muuten oikeasti violetimpaa, ei noin ruskeaa)...













...ja vielä virkatut ranteenlämmittimet Novitan Puro-langasta (joka vaihtaa väriä vähän miten sattuu, siksi lapaset ovat eriväriset). Nämä oli kiva tehdä, kun kaveri kertoi että tällaiset saa myös virkaten aikaan!












Saako näillä neuleilla osallistua ÄHH:iin? :) Voisiko se olla ÄHL, Älä Hilloa Lankojasi...?

Hola!

Pitkästä aikaa!

Pidin yli kuukauden joululoman käsitöistä joulumessujen jälkeen (en tiedä milloin olisin viimeksi ollut niin pitkän ajan tekemättä mitään käsilläni), mutta nyt on taas virkkuukoukku sauhunnut ja puikot kilisseet hirveää kyytiä, ja muutama korukin on syntynyt. Harmi etten ole kaikkea neulomaani/virkkaamaani muistanut kuvata ennen kuin ovat menneet tilaajilleen. Tämän sain kuvattua: musta, kukallinen pipo kaverille, lähti postiin perjantaina.










Mitäs muuta on tapahtunut tässä parin kuukauden tauon aikana? Ensimmäinen vuosi väitöskirjan tekoa on takana, haaveet käsityöurasta ovat vahvistuneet (ei niin etten tykkäisi biologin työstäni, tykkään vaan hurjasti myös käsitöistä), olen jo kovasti suunnitellut mitä kaikkea ensi kesänä palstalla viljellään, laitoin juuri äsken chilejä itämään, olen jopa päässyt pitkästä aikaa ompelutöiden pariin, ja siinä sivussa kerinyt mummin ikivanhoja lankavyyhtejä kerälle (niitä on vielä PALJON).

Myös pieni surullinen asia tapahtui pari viikkoa sitten. Meidän Vilma-marsumme, rakas vanhuksemme, kuoli, päivälleen 8-vuotiaana. Kaipaamaan hyvää kaveria jäi Rusina (joka onneksi saa pian uuden leikkikaverin seurakseen).










Lupaan nyt olla ahkerampi blogaaja (lähes kahden kuukauden kirjoitusväli on sangen pitkä). Nähdään siis pian!

Terkuin,

Nelli

P.S. Ai niin! Nellin korut ja käsityöt nyt myös Facebookissa! :)

Tilannekatsaus

Hei, ja anteeksi tämä hiljaiselo kaiken sen heinäkuun alkupuolen koruilun jälkeen. Jouduin/pääsin sairaslomalle kun selkä alkoi niin kovasti vihottelemaan että en pystynyt kunnolla istumaan. Niinpä korujen tekokin on jäänyt vähemmälle (tai oikeastaan kokonaan pois). Koitan tehdä heinäkuun viimeiset ÄHH:t vielä, onneksi tein niin paljon koruja heti ensimmäisellä viikolla etten ole paljoa jäljessä aikataulusta! :)

Minulla on myös suru-uutisia, meidän pikkuinen Viiru-marsu jouduttiin lopettamaan eilen pitkään jatkuneen ja koko ajan pahenevan hermostollisen häiriön takia. Ei sitä koskaan saatu selville mikä sillä oikeasti oli vialla, mutta siihen malliin se nyki että joku hermojuttu sillä varmaan oli. On vähän surku olo, mutta tänään mennään jo hakemaan yksin jääneelle, 7-vuotiaalle Vilma-marsulle uusi pieni kaveri, joten se ei joudu olemaan yksin. (Muistakaa että jos otatte marsuja niin ottakaa aina kaksi tai useampi, sen verran laumaeläimiä ne ovat!)

Hyvää viikonloppua kaikesta huolimatta!