Työkaverini väitteli tohtoriksi perjantaina. Hän kysyi minulta viime vuoden loppupuolella että voisinko tehdä hänelle avainkaulanauhan, mutta juttu jäi silloin niille puheille. Kun siis mietimme yhdessä työporukan kanssa hänelle väitöslahjaa, mieleen tuli heti että teen hänelle kyseisen korun.
Kaulakorussa/avainnauhassa on vihreiden puuhelmien seassa erilaisia sävyyn sopivia kiviä ja välihelminä pieniä, tummia siemenhelmiä. Lukkoa ei ole, vaan koru on tarpeeksi pitkä jotta sen saa pujotettua pään yli.
Tämä onnistui kerralla täydellisesti - pituus, värimaailma, kaikki menivät nappiin. Ja näyttipä se tuoreelle tohtorillekin kelpaavan.
Nyt on aika laittaa pillit pussiin tämän viikon osalta ja toivottaa hyvät yöt.
N
Kameran akku on taas täydessä latingissa. Olen labratorioassistenttina yhdellä yliopiston biologian kurssilla, ja siellä oli kurssikäytössä kamera, jonka laturiin oma akkuni passasi. Lainasin sitä vaivihkaa eilisen kurssikerran ajan, hehe. Huono puoli tässä on se, että minulla ei vieläkään ole omaa laturia.
Tällä kertaa kuvauksen kohteeksi pääsi kauan sitten tummista makeanveden helmistä ja hopeasta rakentamani rannekoru. Ensimmäisessä kuvassa näyn kuvanneen oman varjoni hienosti käsivarteni päälle, mutta eiköhän tuosta selvän saa. Verikin on näemmä paennut peukalosta - oli hieman hankala asento kuvata.
Korussa on kahdenkokoisia helmiä, ja lukossa riipuksena helmien lisäksi kimalteleva kirppikseltä löydetty muovipallura, joka sopii värinsä puolesta koruun kuin nappi otsaan. Koru on kieputeltu hopeaan yhdeksi pitkäksi pötköksi, ja se kiepautetaan ranteeseen kaksinkerroin.
Muistaakseni taisin aloittaa tämän kaulakoruna, mutta helmet loppuivat kesken ja siitä tuli rannekoru. Olen iloinen että näin kävi, sillä tämä on todella kivannäköinen ja kestävä rannekorumalli.
Ensi kertaan!
N
Kamerasta loppui akku. Minulla ei ole omaa akkulaturia. Viimeksi lainassa ollut laturi ei ole enää täällä. Möh.
Ennen akun loppumista ehdin kuvata tilaustyönä tehdyt säärystimet. Tein sitten samalla kahdet, ihan kaiken varalta. Lankana käytin pehmoista villasekotetta, puikot nro 4.
Ensimmäiset säärystimet (jotka pääsivät jo uuteen kotiin) saivat somistuksekseen palmikot. Tosiin säärystimiin tein pitsikuvion. Voi olla että ne jäävät itselleni käyttöön - säärystimiä ei voi koskaan olla liikaa.
Akkulaturia odotellessa...
N
Ainakaan täällä Oulun korkeudella ei taivas paljon pilkota. Valon määrän lisääntymisen huomaa kyllä jo - onhan helmikuu jo kohta puolessa välissä. Valokuvauksen kannalta tämä on mukavaa (vaikken viime aikoina olekaan ehtinyt ottaa valokuvia kuin vasta iltamyöhään).
Eilen kuvasin pari rannekorua - tässä niistä toinen.
Malli on sama kuin tässä korussa - vain helmet ovat erilaiset. Nämäkin helmet ovat mummin perua, mutta tällä kertaa äidin puolelta. Helmet ovat muovia.
Kuvasin molemmat korut myös käytössä. Omaa kättään on vaikea kuvata, mutta eiköhän tästä jonkinlaisen käsityksen saa.
Hyvää viikonloppua!
N
Kuten jo viime postauksessa mainitsin, olen ollut pitkään tekemättä yhtä ainutta korua. Kimmokkeen takaisin korujen pariin sain tästä (tai, pikemminkin, tässä on kimmokeen aikaansaama tuotos):
Kaverini toi siis minulle korjattavaksi turkoosin, pitkän kaulakorun, joka oli mennyt poikki hänen lapsensa tarrattua siihen. Vaihdoin korun alkuperäisen, ohuehkon siiman kaksinkertaiseen koruvaijeriin, kiinnitin niskapuolelle lukon yhteyteen pienen riipuksen korun pienimmistä kristalleista, sekä lyhensin korua, jotta sain tehtyä ylimääräisistä helmistä korvakorut.
Ostin loput ylijääneet kristallit kaveriltani ja tein niistä toiset korvakorut sekä rannekorun - niistä kuvia seuraavalla kerralla.
N
En muista, milloin viimeksi olen tehnyt koruja. Parina viime vuonna koruilu on väistynyt neulomisen tieltä. Viime viikolla otin kuitenkin korutarvikkeeni esille kaapista ja järjestin kaikki helmet, kivet, hopeat ynnä muut oikein siististi omiin lokeroihinsa ja laatikoihinsa.
Löysin tarvikkeiden seasta paljon osittain valmiita, ja muutaman jopa täysin valmiin, mutta unohdetun korun. Tässä niistä yksi, joka pääsi saman tien käyttöön.
Kuvassa on rannekoru, josta tuli sillä sekunnilla kun sen löysin, ihanin asia maailmassa (kuulostaa ehkä hieman liian materialistiselta tyyliini, mutta annettakoon se minulle anteeksi - on se vaan niin kaunis). Korulla on paljon tunnearvoa - sen noin puolisenttiset lasihelmet ovat peräisin mummun vanhasta kaulakorusta. Ja mummusta puheenolle: kuvausrekvisiittana on hänen kymmenkunta vuotta sitten maalaamansa kukkalautanen.
Lasi kimmeltää kauniisti, ja korusta kuuluu mukava kilinä. Lisäksi tykkään harmaasta hurjasti. Korun muut osat ovat hopeaa: helmet ovat korupiikeillä kiinni valmiissa hopeaketjussa (en ole siis tehnyt ketjua itse), ja lukkona korussa on oikein jämerä papukaijalukko.
Pitäisiköhän minun tänä vuonna yrittää taas elvytellä koruharrastustani takaisin entiselleen..? Korutarvikkeita järkkäillessäni ja helmiä hypistellessäni muistin, kuinka kivaa se olikaan. Neulomista en takuulla jätä, mutta ehkä sen oheen mahtuisi pieniä korutuokioita sinne tänne.
Nähdään pian!
Nelli
Perjantaita!
Tässäpä marras-joulu-tammikuun aikana tekemiäni käsitöitä. Joulumyyjäisiin minä näitä alunperin tein, mutta käsityövaihe jäi päälle ja pikkusukkia ja ranteenlämmittimiä on putkahdellut tasaiseen tahtiin pitkin talvea.
Toissa vuonna joulumyyjäisissä kyseltiin paljon vauvan sukkia. Tein niitä täksi jouluksi valtavan määrän eri kokoisina (noin 0-2-vuotiaille) ja eri värisinä. Harmikseni vain muutamat niistä menivät kaupaksi. Näitä on siis jäljellä vielä reilusti - varmaan kaikissa olemassaolevissa väreissä.
Tuubihuiveja ja pipoja tuli neulottua ja virkattua noin 15 kpl molempia. Niistä meni kaupaksi ehkä noin puolet, joten näitäkin on vielä kaapit täynnä. :)
Pinkki huivi ja pipo. Pipoon saa halutessaan kukan.
Valkoinen pipo ja punaoranssi huivi.
Punaninen pipo ja vihreä huivi.
Samainen pinkki pipo kuin ensimmäisessä kuvassa, ja valkoinen kimallehuivi. Kimallehuiveja on myös harmaana, mustana ja sinisenä. Nämä ovat ihan mielettömän pehmeitä ja muhkeita!
Turkoosi pipo ja kirkkaanpunainen huivi.
Lähes kaikki myyjäisiä varten tekemäni ranteenlämmittimet menivät kaupaksi. Tässä muutamat, jotka tein vuoden alussa. Lankana käytin kaikissa erittäin pehmeää 100% villaa tai merinovillaa. Olen tykästynyt palmikoihin - niillä saa neuleeseen erittäin kauniin pinnan. Näitä taitaa olla jäljellä ainakin punaisina, violetteina ja mustina, mutta niitä en jostain syystä ole vielä kuvannut.
Neuloin vielä ystäville (ja itsellenikin) jotain pientä:
Turkoosin huivin ja siihen mätsäävän pipon,
harmaat, pitkät ranteenlämmittimet,
sekä itselle ihanan pehmoisen pitsisen huivin.
Vaikka talvea on vielä reippaasti jäljellä, mieli alkaa jo pikkuhiljaa kääntyä kevättä kohti, ja neulominen tulee varmasti jäämään hieman vähemmälle. Jospa saisin pitkästä aikaa kaivettua korutarvikkeeni esille ja askarreltua niistä jotain mukavaa.
Aurinkoa odotellessa,
Nelli
No niin, tällä kertaa "palvelin salli" minun laittaa kuvat eilen mainitsemastani tunikasta. Ohje on muunnos Kalastajan vaimo -blogissa olleesta tunikasta (klikkaa tämäkin auki; ohjeita oli kaksi).
Siitä tuli nätti. Ja vähän erilainen, koska neule on neulottu vaakatasossa, ei alhaalta ylös.
Ensi viikkoon! Silloin esittelen kaikki joulumessuille menevät neuleet, jotka koitan saada kuvattua viimeistään perjantaina.
N
Heippati! Pitkästä aikaa.
Edellisessä postauksessa näköjään lupailin kuvia tunikasta ja villapaidasta. Molemmat valmistuivat jo kevättalvella, ja tunikasta on jopa kuva! Tässä se tulee...
...jaa eipäs tulekaan, kun "palvelin hylkäsi" sen. Koitan ladata sen uudestaan myöhemmin.
Hiljaiseloa on
käsityörintamalla ollut kevään jälkeen, paitsi nyt ihan viime aikoina, kun
valmistaudun taas jokavuotisiin naisten joulumessuihin. Puikot ovat suhisseet kaksi viikkoa putkeen, selkä on aivan jumissa (kumma kyllä ranteisiin ei satu), ja koti on täynnä langanpäitä ja kissan purkamia lankakeriä. Mukavaa. Olen neulonut lähinnä tuubihuiveja - ohuempia ja paksumpia, kimaltelevia ja pörröisiä - sekä pipoja ja vauvan/pikkulasten tossuja. Muutamat ranteenlämmittimetkin saattavat messuille ehtiä.
Tulkaa siis katsastamaan messutarjonta nyt tulevana viikonloppuna, 30.11.-1.12., kello 10-17. Sisäänpääsy on ilmainen. Kaverina minulla on taas vanhaan tuttuun tapaan Ukemi Design.
Viikonloppuna nähdään!
N
Heippa kaikille! Anteeksi kun helmiviikkoni jäi tammikuussa kesken. Perheessä sattui surullinen tapahtuma, kun ukkini menehtyi vanhainkodissa pitkään kestäneen sairauden päätteeksi. Jäi siinä sitten kaikki mukavat harrastukset joksinkin aikaa mielestä.
Nyt alkaa taas olla parempi olo, ja olen saanut neulottua jo aikaa sitten tilattuja neuleita valmiiksi. Miehenpuolikkaan villapaita on enää hihoja vailla, ja isän kaverille on valmistumassa tunika. Molemmista tulee tosi hienot, joten innolla odotan että pääsen esittelemään ne!
Työkaverille sain viime viikolla valmiiksi lenkkisäärystimet talvilenkkeilyyn. Lanka 100 % merinovillaa. Levenee alaspäin, joten yltää hyvin lenkkarin päälle.
Ullalle tein ranteenlämmittimet, jotka lupasin ensin saada valmiiksi viime vuoden puolella, sitten alkuvuodesta. Joskus näissä kestää. :) No, parempi myöhemmin kuin aiemmin. Näissä lankana pehmoinen silkkimohair-sekoitus.
Sitten vähän erilaisten käsitöiden pariin. On taas se aika vuodesta, kun kesän taimet voi laittaa kasvamaan. Minulla on jo paljon ihania chilejä tulossa! Ja myöhemmin keväällä on tulossa muita hyötykasveja - tomaattia, paprikaa, lisää chilejä (tilasin netisä ainakin 15 erilaista lajiketta) ynnä muuta. Näitä tulee taas niin paljon että jos on tarvetta taimille, ota yhteyttä, myyn taimia 2 euron kappalehintaan.
Nyt unten maille. Ensi viikkoon!
Nellura
Maanantai, oi maanantai...
Tällä kertaa esittelen tekemiäni yksinkertaisia helmikorvakoruja. Linkki näihin (ja kaikkiin muihin tekemiini korviksiin) löytyy täältä, mutta koska kuvat kertovat enemmän kuin monta sanaa, ajattelin että esittelen kaikki koruni erikseen enkä ainoastaan jätä kuviani linkin taa. Kaikissa koruissa on viljellyt makeanveden helmet hopeaosin, sekä suurimmassa osassa itse tekemäni koukut.
Ensimmäisenä vaaleanpunaiset ihanuudet.
Nämä helmet ovat erityisen kauniit. Näissä hohtaa paitsi sininen, myös harmaa, vihreä ja violetti.
Valkoiset, hohtavat helmet kauniilla Bali-hopeisilla korupiikeillä.
Viittä eri vaaleanpunaista...
Pienet valkeat.
Lopuksi hailakan vaaleansinistä.
Nämä korvikset ovat vielä vapailla markkinoilla (vink vink). Auttakaa naista tekemään tilaa uusille koruille! Pää pursuaa ideoita mutta mitään ei kannata tehdä ennen kuin pääsen entisistä eroon.
Pakkasterkuin,
Nelli
