Joskus kirppikseltä löytää aarteita. Niin kävi näiden kauniiden helmien suhteen; vaikka ne eivät ole oikeita makeanvedenhelmiä, ne ovat harvinaisen virheettömiä ja kestävän oloisesti päällystettyjä. Ne eivät edes tunnu kovin muovisilta. Tein niistä hopealankaan linkittämällä ihan yksinkertaisen, mutta niiin kauniin kaulakorun, "Lumikenttien kimallus". Riipuksena on suurehko vuorikristalli makeanvedenhelmen kera.
Sisko tuli toissapäivänä takaisin työharjottelusta Espanjasta, ja toi minulle muutamia helmiä tuliaisiksi; osan ihan omaan käyttööni, osan sellaisen toiveen kera, että tekisin niistä jotain hänelle. Tein heti rannekorun isoista violeteista lamppuhelmistä. Käytin hopeoitua kuparilankaa ja muita hopeoituja osia. Jostain syystä nuo pienemmät muovihelmet näyttävät sinertäviltä kuvassa (mutta eivät oikeasti). Tämä menee siis siskolle. :)
Tuossa helmikaulakorussa meni niin kauan aikaa, etten ehtinyt saada enempiä koruja valmiiksi asti, vaikka tapani mukaan aloitin taas useamman viritelmän. Lisää kuvia sitten, kun on jotain valmista.
Nyt ulos!
Ooh, oon kyllä ihan häikäistynyt tuosta lumikenttien kimallus-korusta, upee.:) Nähdään kutubileissä!:)
VastaaPoistaJa mikä parasta, tuo sopii myös täydellisesti ranteeseen. Se onkin vähän pitkähkö makuuni kaulakoruksi, joten taitaa killua kätösessä tästä eteenpäin. Nähdään sunnuntaina! :)
VastaaPoista